2.5 Tulppaventtiili
Tulppaventtiili on venttiili, jossa on läpireikäinen tulpparunko avaus- ja sulkemisosana, ja tulpparunko pyörii venttiilin varren mukana avauksen ja sulkeutumisen aikaansaamiseksi. Tulppaventtiilillä on yksinkertainen rakenne, nopea avautuminen ja sulkeutuminen, helppo käyttö, pieni nesteenvastus, vähän osia ja kevyt paino. Tulppaventtiilejä on saatavana suora-, kolmitie- ja nelitietyyppeinä. Suoraa tulppaventtiiliä käytetään väliaineen katkaisemiseen, ja kolmitie- ja nelitietulppaventtiilejä käytetään väliaineen suunnan muuttamiseen tai sen ohjaamiseen pois.
Läppäventtiili on läppälevy, joka pyörii 90° kiinteän akselin ympäri venttiilin rungossa avaamis- ja sulkemistoiminnon suorittamiseksi. Läppäventtiilit ovat kooltaan pieniä, kevyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia, ja ne koostuvat vain muutamasta osasta.
Ja se voidaan avata ja sulkea nopeasti kiertämällä sitä vain 90°, mikä on helppoa käyttää. Kun läppäventtiili on täysin auki, läppälevyn paksuus on ainoa vastus, kun väliaine virtaa venttiilirungon läpi. Siksi venttiilin synnyttämä painehäviö on hyvin pieni, joten sillä on hyvät virtauksen säätöominaisuudet. Läppäventtiilit jaetaan kahteen tiivistystyyppiin: elastinen pehmeätiivisteinen ja metallikovatiivisteinen. Elastinen tiivistysventtiili, jossa tiivistysrengas voidaan upottaa venttiilirunkoon tai kiinnittää läppälevyn kehään. Sillä on hyvä tiivistyskyky ja sitä voidaan käyttää kuristukseen, keskityhjiöputkistoihin ja syövyttäviin aineisiin. Metallitiivisteillä varustetuilla venttiileillä on yleensä pidempi käyttöikä kuin elastisilla tiivisteillä varustetuilla venttiileillä, mutta täydellisen tiivistyksen saavuttaminen on vaikeaa. Niitä käytetään yleensä tilanteissa, joissa virtaus ja painehäviö vaihtelevat suuresti ja vaaditaan hyvää kuristuskykyä. Metallitiivisteet kestävät korkeampia käyttölämpötiloja, kun taas elastisilla tiivisteillä on haittana lämpötilarajoitus.
Takaiskuventtiili on venttiili, joka voi automaattisesti estää nesteen takaisinvirtauksen. Takaiskuventtiilin läppä avautuu nesteen paineen vaikutuksesta ja neste virtaa tulopuolelta poistopuolelle. Kun tulopuolen paine on pienempi kuin lähtöpuolella, venttiilin läppä sulkeutuu automaattisesti nesteen paine-eron, oman painovoimansa ja muiden tekijöiden vaikutuksesta estäen nesteen takaisinvirtauksen. Rakenteellisen muodon mukaan se voidaan jakaa nostotakaiskuventtiiliin ja heiluritakaiskuventtiiliin. Nostotyypillä on parempi tiivistys ja suurempi nesteenkestävyys kuin heilurityypillä. Pumpun imuputken imutuloon tulisi käyttää pohjaventtiiliä. Sen tehtävänä on täyttää pumpun tuloputki vedellä ennen pumpun käynnistämistä; pumpun pysäyttämisen jälkeen tuloputki ja pumpun runko pidetään täytettynä vedellä uudelleenkäynnistystä varten. Pohjaventtiili asennetaan yleensä vain pumpun tuloaukon pystysuoraan putkeen, ja väliaine virtaa alhaalta ylös.
Kalvoventtiilin avautumis- ja sulkeutumisosa on kumikalvo, joka on venttiilin rungon ja venttiilikannen välissä.
Kalvon keskimmäinen ulkoneva osa on kiinnitetty venttiilin karaan ja venttiilin runko on vuorattu kumilla. Koska väliaine ei pääse venttiilin kannen sisäonteloon, venttiilin kara ei tarvitse tiivistepesää. Kalvoventtiilillä on yksinkertainen rakenne, hyvä tiivistyskyky, helppo huolto ja alhainen nesteenvastus. Kalvoventtiilit jaetaan pato-, suora-, kulma- ja suoravirtausventtiileihin.
3. Yleisesti käytetyt venttiilien valintaohjeet
3.1 Sulkuventtiilin valintaohjeet
Normaalioloissa luistiventtiilit ovat suositeltavia. Luistiventtiilit soveltuvat höyryn, öljyn ja muiden väliaineiden lisäksi myös rakeisten kiinteiden aineiden ja korkean viskositeetin omaaville väliaineille, ja ne sopivat myös ilmanvaihto- ja matalatyhjiöjärjestelmien venttiileihin. Kiinteitä hiukkasia sisältäville väliaineille luistiventtiilin rungossa tulisi olla yksi tai kaksi puhdistusreikää. Matalan lämpötilan väliaineille tulisi valita matalan lämpötilan erikoisluistiventtiilit.
3.2 Sulkuventtiilien valintaohjeet
Sulkuventtiili sopii putkistoille, joissa on löyhät vaatimukset nesteenkestävyyden suhteen, eli painehäviö ei ole suuri, sekä putkistoille tai laitteille, joissa käytetään korkean lämpötilan ja paineen väliaineita. Se sopii höyry- ja muille keskipitkille putkistoille, joiden DN <200 mm; pienissä venttiileissä voidaan käyttää sulkuventtiilejä. Venttiileissä, kuten neulaventtiileissä, instrumenttiventtiileissä, näytteenottoventtiileissä, painemittariventtiileissä jne.; sulkuventtiileissä on virtauksen säätö tai paineen säätö, mutta säätötarkkuutta ei vaadita, ja putkiston halkaisija on suhteellisen pieni, joten tulisi käyttää sulkuventtiiliä tai kuristusventtiiliä; erittäin myrkyllisille väliaineille tulisi käyttää paljetiivisteistä sulkuventtiiliä; sulkuventtiiliä ei kuitenkaan tule käyttää korkean viskositeetin omaaville väliaineille tai sedimentaatioon taipuvaisille hiukkasille, eikä sitä tule käyttää tuuletusventtiilinä tai venttiilinä matalatyhjiöjärjestelmässä.
3.3 Palloventtiilin valintaohjeet
Palloventtiilit soveltuvat matalan lämpötilan, korkean paineen ja korkean viskositeetin omaaville väliaineille. Useimpia kuulaventtiilejä voidaan käyttää suspendoituneissa kiinteissä hiukkasissa, ja niitä voidaan käyttää myös jauhemaisissa ja rakeisissa väliaineissa tiivistysmateriaalin vaatimusten mukaisesti; täyskanavaiset kuulaventtiilit eivät sovellu virtauksen säätöön, mutta ne sopivat tilanteisiin, jotka vaativat nopeaa avaamista ja sulkemista, mikä on helppo toteuttaa. Hätäkatkaisu onnettomuuksissa; yleensä suositellaan putkistoihin, joilla on tiukka tiivistyskyky, kuluminen, kutistumiskanavat, nopea avautumis- ja sulkeutumisliike, korkeapainekatkaisu (suuri paine-ero), alhainen melu, kaasutusilmiö, pieni käyttömomentti ja pieni nesteen vastus. Käytä kuulaventtiilejä; kuulaventtiilit soveltuvat kevyisiin rakenteisiin, matalan paineen katkaisuihin ja syövyttäville väliaineille; kuulaventtiilit ovat myös ihanteellisimmat venttiilit matalan lämpötilan ja kryogeenisille väliaineille. Putkistoissa ja laitteissa, joissa on matalan lämpötilan väliaineita, tulisi käyttää matalan lämpötilan kuulaventtiilejä, joissa on venttiilikannet; valitse kelluva kuulaventtiili. Käytettäessä sen istukkamateriaalin tulisi kestää kuulan ja työaineen kuormitus. Suurihalkaisijaiset kuulaventtiilit vaativat suurempaa voimaa käytön aikana. Palloventtiileissä, joiden DN ≥ 200 mm, tulee käyttää matovaihteita; kiinteät kuulaventtiilit soveltuvat suuremmille halkaisijoille ja korkeapainetilanteisiin; lisäksi erittäin myrkyllisten materiaalien ja syttyvien aineiden prosessiputkistoissa käytettävien kuulaventtiilien tulee olla paloturvallisia ja antistaattisia.
3.4 Kaasuläpän valintaohjeet
Kaasuventtiili soveltuu tilanteisiin, joissa väliaineen lämpötila on alhainen ja paine korkea. Se sopii osiin, joissa on säädettävä virtausnopeutta ja painetta. Se ei sovellu korkean viskositeetin omaaville väliaineille ja kiinteille hiukkasille, eikä sitä voida käyttää eristysventtiilinä.
3.5 Tulppaventtiilin valintaohjeet
Tulppaventtiili soveltuu tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa avaamista ja sulkemista. Se ei yleensä sovellu höyrylle ja korkean lämpötilan väliaineelle. Sitä käytetään matalamman lämpötilan ja korkean viskositeetin väliaineelle, ja se sopii myös leijuvien hiukkasten sisältävälle väliaineelle.
3.6 Läppäventtiilin valintaohjeet
Läppäventtiilit sopivat suurille halkaisijoille (kuten DN﹥600 mm) ja lyhyille rakennepituuksille sekä tilanteisiin, joissa tarvitaan virtauksen säätöä sekä nopeaa avaamista ja sulkemista. Niitä käytetään yleensä vedelle, öljylle ja puristustuotteille, joiden lämpötila on ≤80 °C ja paine ≤1,0 MPa. Niitä käytetään myös ilman ja muiden väliaineiden kanssa; koska läppäventtiilien painehäviö on suhteellisen suuri verrattuna sulkuventtiileihin ja palloventtiileihin, läppäventtiilit sopivat putkistojärjestelmiin, joissa painehäviövaatimukset ovat löyhät.
3.7 Takaiskuventtiilin valintaohjeet
Takaiskuventtiilit soveltuvat yleensä puhtaille väliaineille, eivätkä ne sovellu kiinteitä hiukkasia ja korkean viskositeetin omaaville väliaineille. Kun DN ≤ 40 mm, on käytettävä nostotakaiskuventtiiliä (voidaan asentaa vain vaakasuoriin putkiin); kun DN = 50 ~ 400 mm, on käytettävä keinuvaa takaiskuventtiiliä (voidaan asentaa sekä vaakasuoriin että pystysuoriin putkiin. Jos se asennetaan pystysuoraan putkistoon, väliaineen virtaussuunnan tulee olla alhaalta ylös); kun DN ≥ 450 mm, on käytettävä puskuritakaiskuventtiiliä; kun DN = 100 ~ 400 mm, voidaan käyttää myös laippojen takaiskuventtiiliä; keinuvaa takaiskuventtiiliä. Paluuventtiili voidaan valmistaa erittäin korkeaan käyttöpaineeseen, PN voi olla jopa 42 MPa, ja sitä voidaan käyttää mihin tahansa käyttöväliaineeseen ja käyttölämpötila-alueeseen kuoren ja tiivisteiden materiaalien mukaan. Väliaine voi olla vesi, höyry, kaasu, syövyttävä väliaine, öljy, lääke jne. Väliaineen käyttölämpötila-alue on -196 ~ 800 ℃.
3.8 Kalvoventtiilin valintaohjeet
Kalvoventtiili soveltuu öljylle, vedelle, happamille väliaineille ja suspendoituneita kiinteitä aineita sisältäville väliaineille, joiden käyttölämpötila on alle 200 °C ja paine alle 1,0 MPa. Se ei sovellu orgaanisille liuottimille ja voimakkaille hapettimille. Kuluttaville rakeisille väliaineille tulisi valita patotyyppinen kalvoventtiili. Patotyyppistä kalvoventtiiliä valittaessa on otettava huomioon sen virtausominaisuustaulukko; viskoosien nesteiden, sementtilietteiden ja saostuvien väliaineiden kanssa tulisi käyttää suoraa kalvoventtiiliä; erityisvaatimuksia lukuun ottamatta kalvoventtiilejä ei tule käyttää tyhjiöputkistoissa ja tyhjiölaitteissa.
Julkaisun aika: 8.12.2023
